Joskus tässä oli hullut päivät ja noi ekan kuvan jutut on sieltä samoin kun värikynät. Kynttilän halusin ostaa, koska halpuus ja halloweenhenkisyys, ja muutenkin kynttilöitä on liian kiva poltella tuomaan lämpöä ja tunnelmaa :3. Maiharit vaan löysin varastosta ja ihanat legginsit saapuivat jostakin Kiinasta päin. Nutellapurkki pääsi uusiokäyttöön sen tullessa tyhjäksi, ja villapaita on nyt jo aika kauan sitten hankittu syysostos H&M:lta.
Syysloma on kulunut jo pois nopeasti, enkä tehnyt ihmeellisyyksiä. Lepäsin ja oleilin lähinnä, mutta ekaa kertaa ehkä pariin vuoteen se ei haitannut yhtään. Tänään järjestelin tavaroita uuteen lipastooni ja aioin lukea ensviikon perjantaiseen uusintakokeeseen, mutta so far en ole avannutkaan kirjaa. Eilen kävin kaverin kanssa viimein totemassa Metallica Through the Neverin olevan yhtä upea kun kuvittelinkin. Se oli aikalailla (kone ehdotti oikeaksi sanaksi tähän balalaika) keikkataltiointi pienen juonen kera, joka ei aivan auennut, mut toisaalta se ei ollutkaan se pointti. Pointti oli liian mahtava biisilista mahtavine äänentoistoineen ja jätkät kolmedeenä, pure magic. Olisin vaan halunnut hyppiä ja laulaa leffan yleisön mukana, mutta ehkä se olis ollut liian huomiota herättävää.
Yks lempparikohdista oli kun tää biisi alkoi soimaan ja tota patsasta alettiin pystyttää keskelle lavaa. Siistimpää oli kun se pyöri hitaasti biisin aikana ja lopuksi romahti.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti